Sähköauton lataaminen
Julkaistu: 26.10.2022
Opas sähköauton lataamiseen - Mitä ottaa huomioon ja paljonko se maksaa?
Sähköautojen lataustavat
Sähköauton lataukseen voi käyttää tavallista kodin pistorasiaa, erillistä latauslaitetta tai huoltoaseman pikalaturia.
Peruslataus
Suositeltavin sähköautojen lataustapa on peruslataus (lataustapa 3, mode 3): auto ladataan erillisellä kiinteällä latauslaitteella. Tällainen latauslaite voi olla kotona, kauppakeskuksen yhteydessä, pysäköintitalossa tms.
Peruslatauksessa tyypin 2 mukaisesta sähköautopistorasiasta (SFS-EN 62196-2) syötetään – ajoneuvoon sopivalla latausjohdolla - sähköajoneuvon laturia vaihtosahköllä. Ajoneuvopistokkeellinen latausjohto, voi myös kuulua kiinteästi latausasemaan.
Latausvirralla 3x63 A saadaan max 43 kW latausteho. Pistorasiaa on mahdollista käyttää pienemmilläkin virroilla, käytettävissä olevan sähkötehon mukaisesti.
Julkisissa vaihtosähköasemissa tulee kansallisen lainsäädännön mukaisesti olla tyypin 2 pistorasia (SFS-EN 62196-2) tai ajoneuvopistoke sekä älykkäiden latausjärjestelmien käyttö mahdollisuuksien mukaan (Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta 478/2017).
Kun ajoneuvoa ladataan, pistokytkimet lukkiutuvat vastakappaleisiin joko mekaanisesti tai sähköisesti. Latausjärjestelmässä on myös tiedonsiirtoväylä, jolla ajoneuvon oikea ja turvallinen kytkentä latauspisteeseen voidaan varmistaa. Tiedonsiirtoväylän avulla voidaan myös ohjata kuormitusta sekä virran syöttöä kumpaankin suuntaan.
Hidas lataus
Hidasta latausta (lataustapa 2, mode 2) voidaan käyttää, mikäli sähköajoneuvon varsinainen lataustapa (lataustapa 3, mode 3) ja sen mukainen pistorasia tai ajoneuvopistoke ei ole käytettävissä. Lataamiseen käytetään tällöin kotitalouspistorasiaa (SFS 5610) tai teollisuuspistorasiaa (SFS-EN 60309).
Ladattava auto liitetään vaatimukset täyttävällä latausjohdolla latauspisteeseen. Latausjohdossa tulee olla ohjaus- ja suojalaiteyksikkö standardin SFS-EN 62752 mukaisesti ja se pitää tukea siten, että pistorasiaan ei kohdistu veto- tai vääntörasitusta.
Kotitalouspistorasian käyttöön liittyy rajoituksia: ne on yleensä suojattu joko 10 A sulakkeella tai johdonsuojakatkaisijalla. Käytännössä - varsinkin pitkään käytössä ollut - kotitalouspistorasia ei kestä 16A mitoitusvirtaa jatkuvasti. Sähköajoneuvon tai ladattavan hybridiajoneuvon lataaminen kotitalouspistorasiasta edellyttää ajoneuvon ottaman pitkäaikaisen latausvirran rajoittamista 8 ampeeriin (SFS-EN 62752).
Kotitalouspistorasian latauskäyttöön saattaa liittyä myös vakuutusyhtiöitten lisävaatimuksia!
Teollisuuspistorasioita – 3-vaiheinen eli voimavirtapistorasia sekä 1-vaiheinen eli karavaanaripistorasia – on mahdollista kuormittaa pitkiäkin aikoja mitoitusvirrallaan. Jatkuvan 16 A kuormituksen kestäviä kotitalouspistorasioita on markkinoilla, mutta niitä koskeva standardi ei ole vielä valmis. Tällaisten pistorasioiden asennuksen yhteydessä pitää varmistaa myös se, että syöttävä verkko soveltuu jatkuvalle 16 A kuormitukselle.
Teholataus eli pikalataus
Teholatauksessa (lataustapa 4, mode 4) sähköajoneuvon akustoa syotetään ajoneuvon ulkopuolella sijaitsevasta tasasähkölaturista tasasähköllä suurella virralla. Latausjohto on kuuluu latausasemaan ja sen ajoneuvopistoke standardin SFS-EN 62196-3 mukainen (FF eli CCS tai AA eli CHAdeMO). Teholatureiden syöttämät tasavirrat ovat satoja ampeereita ja niiden lataustehot yleensä 50 - 350 kW.
Julkisissa latausasemissa on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava tyypin 2 mukainen pistorasia (SFS-EN 62196-2) tai ajoneuvopistoke sekä/tai tyypin FF (SFS-EN 62196-3, tasasähkö) ajoneuvopistoke. Mahdollisuuksien mukaan julkisissa latausasemissa tulee käyttää alykkäitä latausjärjestelmiä (478/2017: Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta).
Lataustapa 1, mode 1 – kevyiden sähköajoneuvojen lataus
Kevyiden, pienitehoisten sähköajoneuvojen lataukseen käytetään tavallista, maadoitettua ja hyväkuntoista 230 V kotitalouspistorasiaa, joka on suojattu 30 mA vikavirtasuojalla. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi sähköskootteri ja sähkönelipyörä.
Johdoton lataus
Johdottomassa latauksessa energia siirretään induktiivisesti alustaan (tienpintaan tms.) upotetun käämin ja sähköajoneuvon alle asennetun käämin välillä (Standardisarja IEC 61980 käsittelee johdottomaan latausjärjestelmään liittyviä turvallisuusvaatimuksia).
Latausajat ja -tehot – sähköauton lataus käytännössä
Sähköauto tai ladattava hybridi ladataan kytkemällä auton latausjohto latauspisteen ja autossa olevan pistokkeen välille. Latauspiste voi olla sähköautokäyttöön suunniteltu latausasema tai tilaispäislataukseen esimerkiksi lämpötolppa tai muu kotitalouspistorasia – pistorasian soveltuvuus pitäisi tarkistuttaa ennen latauskäyttöä asiantuntijalla. Kun latausjohto on kytketty latauspisteeseen, latausautomatiikka estää liikkeellelähdön.
Peruslataus (lataustapa 3, mode 3) – AC-lataus – tapahtuu tavallisesta pistorasiasta saatvaa vaihtovirtaa käyttäen. Sähköajoneuvoihin tarvitaan tasavirtaa (DC), joten ajoneuvon laturi muuntaa vaihtovirran tasavirraksi (AC => DC). Peruslatauksessa käytettävät latausliittimet ovat type2-mallia (Suomessa ja muualla Euroopassa julkisten latausasemien standardi). Peruslatauksella (AC-lataus) tyhjän akun lataus 80% täyteen kestää 3-10 tuntia eli tyhjänkin sähköauton akun saa ladattua yön aikana. Kotitalouksien latauslaitteiden teho on yleensä 11 kW (16 A sulakkeet) ja julkisissa latauspisteissä 11-22 kW.
Pikalataus (DC-lataus, teholataus - lataustapa 4, mode 4) tapahtuu DC-virralla ja sähköauton lataaminen on nopeampaa ja tehokkaampaa: auton laturin ei tarvitse muuntaa virtaa, vaan se syötetään auton akkuun suoraan. Pikalatausta käytettäessä 80% latausaste saavutetaan 15-45 minuutissa tai puolessa tunnissa 50-150 km lisää ajomatkaa (riippuu lataustehosta). Lataustehot pikalatauksessa ovat 30 kW:sta yli 100 kW asti. Pikalataus onnistuu yleensä vain julkisilla latausasemilla, joita on huoltoasemilla, kauppakeskuksissa, pysäköintialueilla tai kadun varressa. Yleensä pikalataus on maksullista.
Tilapäiseen lataukseen voidaan käyttää hidasta latausta (lataustapa 2, mode 2) ja sähköajoneuvon tai ladattavan hybridin mukana tulevaa tavalliseen kotitalouspistorasiaan sopivaa latauskaapelia. Kotitalouspistorasiasta lataamista suositellaan käytettäväksi vain satunnaisesti, koska pistorasiaa tai sen liitäntöjä ei ole suunniteltu kestämään toistuvaa sähköajoneuvon latausta. Sekin kannattaa huomioida, että pakkanen saattaa haitata latausta: jos kovassa pakkasessa seissyttä autoa alkaa ladata 8 A latauskaapelilla, lataus ei ehkä onnistu laintaan, kun akku ei saavata latauslämpötilaa. Pitkäaikainen (yli 2 tuntia) latausvirta pitää rajoittaa tarpeeksi pieneksi (esimerkiksi 8 A). On aina turvallisempaa ladata sähköajoneuvo tarkoitukseen suunnnitellussa latausasemassa!
Sähköautoa lataamassa
Latausasemien latausohjeet vaihtelevat. Käyttöä helpottaa latauspisteiden käyttökortti, RFID-tunniste tai mobiilisovellus, joka mahdollistaa lautauksen. Latausmaksun kohdennusta varten tarvitaan tunnistautuminen. Latauksen etenemistä voi seurata auton, latauspisteen tai matkapuhelimen sovelluksesta. Tunnistautuminen tarvitaan paitsi laskutukseen myös estämään saman lataustapahtuman luvaton käyttö.
Julkisia latauspisteitä on huoltoasemilla ja esimerkiksi kauppakeskuksissa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Latauspisteet löytyvät Latauskartta.fi-palvelusta (latauskartta.fi) – Latauskartta.fi-palvelusta voi myös tarkistaa latauspisteen latauspistokkeen sopivuus oman auton lataukseen.
Kotipihan latausaseman valinta
Huolimatta siitä, että tavallista pistorasiaa tai voimavirtapistoketta voi käyttää sähköajoneuvon lataukseen, sähköauton lataamiseen tarkoitettu latauslaite on suositeltava hankinta: käyttö on helppoa, nopeaa ja – mikä tärkeintä – turvallista.
Omaan kotiin ja omalle autolle sopivan latauslaitteen etsintään kannattaa paneutua. Kiinteistön sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti on hyvä tarkistuttaa palo- ja sähköturvallisuuden varmistamiseksi. Sähköjärjestelmän kapasiteetti sekä ladattava auto vaikuttavat laitteen valintaan. Myös ladattavien ajoneuvojen määrä pitää ottaa huomioon. Selvitä siis pääsulakekoko (yleensä 3x25A), mihin ja milloin sähköä kuluu (päivä-/yökulutus, huippukulutusaika) ja huomioi myös ajokilometrien määrä ym. lataustarpeeseen vaikuttavat seikat.
Kotikäyttöön suositeltavassa latauslaitteessa on Type 2 -liitin. Sähköjärjestelmän kapasiteetti määrittää sen, miten tehokas latauslaite voidaan hankkia: sallittu nimellisvirta ei saa ylittää pääsulakkeen kokoa ja myös muita sähkölaitteita pitäisi voida käyttää samanaikaisesti latauksen kanssa pääsulakkeen kokoa ylittämättä. Tarvittaessa kodin sähköliittymä voidaan suurentaa, mutta kuormitusta voidaan myös hallita joko manuaalisesti (maksimitehon rajaus asennuksen yhteydessä) tai dynaamisesti (lataustehoa rajoitetaan, jos kiinteistössä on latauksen aikana muutakiin sähkönkulutusta – älykäs lataaminen, älykäs latauslaite) pääsulakkeen palamisen estämiseksi.
Kannattaa myös miettiä esimerkiksi auton päivittämistarve: pitäisikö hankkia tehokkaampi latauslaite vastaisuuden varalle, vaikka nykyinen auto ei sitä voisikaan hyödyntää. Uuden laitteen voi asentaa heti kolmeen vaiheeseen, jolloin vältytään kytkentöjen muuttaminen, kun auto vaihtuu. Latauslaitteen tehoja voi aina pienentää, mutta maksimitehoa ei saa isommaksi. Mahdollista muuttoa varten laitteen helppo asennus voi vaikuttaa latauslaitteen valintaan – toisaalta valmiiksi asennettu latauslaite voi olla myös talon myyntivaltti.
Latausjärjestelmän asentaminen on omakotitalossa helppoa. Tavallisesti laite asennetaan talon tai autotallin seinään. Latausaseman hinta riippuu laitteen ominaisuuksista. Sähköjärjestelmän kunnon arviointi, asennus ja kaapelointi sekä mahdolliset kaivuutyöt vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. Muista ilmoittaa asennustyö kotitalousvähennykseen!
Kotilatauspiste voi olla työsuhdeautoilijalla myös työnantajan maksama luontoisetu. Veronalainen luontoisetu syntyy myös siitä, jos työnantaja maksaa kotilataussähkön ja/tai jos palkansaaja voi ladata omaa autoaan työnantajan kustannuksella. Verotusasiat ja niihin liittyvät sähkönkulutusraportit kannattaa ottaa huomioon.
Sähköauton latauspiste taloyhtiössä
Taloyhtiön latauspisteet tulee toteuttaa osakkaiden yhdenvertaisuus huomioiden. Helpointa on aloittaa toteuttamalla niille autopaikoille, jotka ovat yhtiön hallinnassa, maksimissaan sellainen määrä latauspisteita, joiden asentaminen ei vaadi muutostöitä talon sähköjärjestelmään. Tällöin kyse on taloyhtiön hankkeesta, joka rahoitetaan yhtiövastikkeella. Päätöksentekoon riittää yhtiökokouksessa yksinkertainen enemmistö, mikäli hankkeen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Latauspisteprojekti on mahdollista toteuttaa myös osakasvähemmistön tai osakkaan hankkeena, jotka myös maksavat hankinnan. Joka tapauksessa kaikilta osakkailta on tiedusteltava halukkuus latauspiteiden toteuttamiseen. Näin varmistetaan latauskapasiteetin riittävyys. Taloyhtiön latauspisteen sähkönkulutusmittaus tulee järjestää ja latauksen sähkökulut pitää pystyä laskuttamaan lataajakohtaisesti.
Kuinka paljon sähköauton lataus maksaa
Lataushintaan vaikuttaa erityisesti sähkön hinta ja se taas määräytyy sähkösopimuksen, sähkön markkinahinnan sekä latauspaikan mukaan.
Sähköauton akun kapasiteetti, koko ja kunto vaikuttavat auton täyteen lataamiseen tarviitavan virran määrään: 80 kW:n akun täyteen lataaminen tarvitsee kaksi kertaa enemmän virtaa kuin 40 kW:n akun lataaminen. Tavallisesti akkua ei tarvitse ladata täyteen: kaupunkiajossa toimintamatka riittää, vaikka ladattaisiin vähemmä. Latausnopeus ilmoitetaankin usein 0% => 80%:iin ja akun 80-prosenttinen lataus riittää yleensä useamman sadan kilometrin matkaan. Autonvalmistajien suositus on, että lataus pidetään 20%:n ja 80%:n välillä (ennen pitkiä matkoja kannattaa tietysti ladata akku täyteen).
Vuonna 2022 sähköautoilunkin hinta on muuttunut rajusti ja vaihtelut ovat voineet esimerkiksi pörssisähköä käyttävillä huomattaviakin. On arvioitu, että moni tulee maksamaan sähköautoilustaan talven 2022-2023 aikana yli 10 e/100 km – kotona autoa ladattaessa 17,5 e/100 km voi olla lähellä totuutta. Myös julkisten latausasemien lataushintoja on nostettu – osassa hinnannousu on ollut jopa 50%. Ilmaisiakin latausasemia on, mutta niissä on saatettu hidastaa latausnopeutta.
Yksi sähköauton eduista on ollut se, että kotilatauspisteellä auto on aamuisin ollut täyteen ladattu ilman erillisiä latauskäyntejä. Nyt peruslataus voi olla kotilatausta edullisempaa, mutta ajoitukset ja odotukset voivat hankaloittaa edullisimman vaihtoehdon löytymistä.
Talviaikana myös auton ja akkujen lämmitys sekä ajokelin vaikutus lisäävät sähköauton kulutusta. Ajon aikaista kulutusta vähentää auton etukäteislämmitys, mutta kokonaiskulutukseen sillä ei juuri ole vaikutusta – ainoastaan toimintamatkaan.
Kilometrihintaan vaikuttavat nyt siis sähkösopimustyyppi, latauspaikka, auton kulutus, tyyppi ja ominaisuudet, ajotapa, sääolot (kylmyys, lumitilanne, sohjo). Ja näin sähköautoilun hintahaarukka lienee 1,2-17,7e/100 km.
<< Edellinen
Loisteputki vai LED-valoputki?
Seuraava >>
